Voitat, kun ystävystyt kärsivällisyyden kanssa

Oletko luonteeltasi räiskyvä? Uskotko, että kärsivällisyyttä voi oppia? Haluaisitko työkalun sen harjoittamiseen?

Kärsivällisyyden kehittäminen tekee hyvää. Olen rehellisesti sitä mieltä, että sukupolvemme on unohtanut tämän jalon taidon ylläpitämisen. Siksi, että kaikesta tehdään jatkuvasti mahdollisimman helppoa ja mahdollisimman nopeasti saatavaa.

Seuraavat vinkit auttavat kärsivällisyyden kehittämisessä. Voitat nimittäin, kun ystävystyt kärsivällisyyden kanssa.

1. Tunnista ja tiedosta asiat ja tapahtumat, mitkä hermostuttavat sinua.

Sinua saattaa hermostuttaa jonkun ihmisen tapa, puhetyyli tai pelkkä olemus.

Sinua saattaa hermostuttaa vilkas liikenne. Saatat olla levoton suuren ihmisjoukon keskellä tai jokin pienikin tiedostamaton triggeri voi saada olosi hermostuneeksi.

Kärsivällisyyden kanssa on heti helpompaa ystävystyä, kun tiedostaa itseään hermostuttavia asioita.

Jos tiedät jo ennalta, että huomenna on edessä hermostuttava tapaaminen, voit mennä sinne henkisesti valmistautuneena ja itsevarmana, kun olet hoitanut suunnittelun hyvin etukäteen.

Usein jo hermostuttavan tilanteen edessä helpottaa, jos tekee täysin erilaisia asioita ennen itse hermostuneisuutta aiheuttavaa tilannetta.

Keskittyminen on helppoa ohjata johonkin tekemiseen, jossa aivot saavat tehdä kunnolla töitä ja hermostuminen unohtuu tällöin itsestään.

2. Syvähengitys on ilmaista ja aina läsnä

Hyvä hengitystekniikka estää sinua ahdistustamasta liikaa.

Syvähengitys toimii aika lailla missä tahansa. Kun yhdistät hengitysharjoituksia esimerkiksi meditaatioon, voit parantaa läsnäolon taitojasi ja terveyttäsi.

Syvähengitys on yksinkertaisimmillaan hengityksen kontrollointia sisään ja ulos hengittäessä.

Kovin stressaantuneena hengityksemme muuttuu pinnalliseksi ja olo kireäksi.

Kun suljemme silmämme ja hengitämme syvään, koko kroppa rentoutuu ja mielikin saa tilaa hengittää.

Pystymme hallitsemaan ja kohtaamaan erilaisia tunteita sallivammin. Voimme välttää sanomasta jotain mitä ehkä katuisimme myöhemmin.

Hengittäessäsi syvään tietoisesti kerrot aivoillesi ja kehollesi, että ei ole mitään hätää ja kaikki on aivan hyvin.

Syvähengitysharjoitukset tekevät hyvää. Niiden kautta on mahdollista löytää itsestään tyynempi ja kärsivällisempi ihminen.

3. Hyvä harjoitus on myös stop-harjoitus.

Voit opettaa itsesi pysähtymään, kun huomaat voimakkaan tunteen valtaavan kehon. Sen sijaan, että menet tunteen mukana, opetat itsesi pysähtymään sen äärelle. 

Jokaisen tunteemme takana on aina jokin tarve. Tunteiden äärelle pysähtyminen voi pelastaa monelta pettymykseltä. Tästä syystä stop-harjoitusta on hyvä tehdä toistuvasti. Opimme näin pysähtymään, sen sijaan, että menisimme kaikkien tunteidemme vietävänä.

Joskus saatamme olla huolissamme ja stressaantuneita, koska vaadimme itseltämme jatkuvasti liikaa. Kun haluamme pitää kiinni täydellisyyden ajatusharhasta ja haluamme kaiken menevän täydellisesti, se aiheuttaa usein unettomia öitä ja turhaa levottomuutta.

Usein rentoutumisen esteenä on pelkkä hyväksynnän puute. Kun uskallamme olla armollisempia itsellemme, voimme tuntea itsemme tyynemmäksi. On hyvä, että vaadimme itseltämme asioita ja kehitämme itseämme. Välillä tekee hyvää kuitenkin luopua turhista odotuksista, sillä silloin pettymyksetkin vähenevät.

Uskalla kysyä itseltäsi joka päivämikä menee tänään hyvin?” sen sijaan, että miettisitmikä kaikki menee tänään pieleen?”

Usein huonot kokemukset ovat parhaita oppitunteja, kun maltat pysähtyä kuuntelemaan ja oppimaan niiden sanomaa. Harvemmin siihen tulee keskityttyä tietoisesti, jos ei opettele elämän oppien takana piileviä viestejä. Tästä kumpuaa myös kärsivällisyyden ja pysähtyneisyyden tuoma suoja.

4. Pystytkö vaikuttaa asioihin, joista huolehdit?

Usein on vaikeaa tiedostaa syvän stressireaktion iskiessä, mihin voi oikeasti vaikuttaa.
Emme usein voi varautua tapahtumiin, joita elämä meille mukanaan tuo. Usein nämä tilanteet, jotka huolestuttavat eniten, ovat juuri niitä asioita, joille emme voi mitään.

Se riittää, että luotamme itseemme haasteiden edessä. Kun tiedostamme, että aina on vaihtoehtoja ja sen, että kaikesta on mahdollisuus oppia toimimaan toisinon usein hyvin rauhoittavaa.

Toivoa on aina. Jos ei sitä löydy itsestä, sitä voi lainata aina kaverilta ja läheiseltä. Uskalla nauttia asioista ja elämästä enemmän. Paineet vähenevät ja uskallat elää hetkessä. Pysähtymällä.

5. Luonto rauhoittaa ja antaa mielelle tilaa

Luonnossa liikkumisella on maaginen ja selittämätön vaikutus mielen rauhoittumiseen. Maakuntamatkat, mökkireissut ja kävelyretket luonnossa ovat terapiaa parhaimmillaan.

Mielenretriitit, patikointi ja hälyn ja äänien sulkeminen ovat hyviä hengähdystaukoja arjen keskellä. Useat ulkoiluharrastukset tuovat ihanan valinnanvapauden mahdollisuuden. Saamme itse valita, millä tavalla ja missä haluamme rentoutua.

Mitä keinoista käytät jo nyt? Millä tavalla uskot pysähtymisen estävän turhia konflikteja?

Olen täällä ja täällä sinua varten.

Veera Jahn

 

Oliko artikkeli sinulle hyödyllinen? Jaa se myös tuttavillesi:

Share on facebook
Share on twitter
Share on pinterest
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email

Kommentoi

Table of Contents