Sielu ja kirjoittaminen

Asustaako sisälläsi kirjoittaja? Haluaisitko oppia avaamaan tiedostamatonta puoltasi enemmän?

Sielukirjoittaminen on Maija Luomalan kehittämä upea terapeuttinen ja yksilöity menetelmä työstää itselleen kipeitä asioita kirjoittamalla.

”SIELUKIRJOITTAMINEN®-prosessin avulla voit päästä tehokkaasti ja nopeasti käsiksi alitajunnan virtaan, siellä piileviin ongelmiin ja tiedostamattomiin kipukohtiin, jotka käsittelemättöminä vaikuttavat jatkuvasti nykypäivän elämään, halusimmepa sitä tai emme. Tiedostamattomaan puoleen tarttuessamme voimme nauttia kokonaisvaltaisen onnellista ja merkityksellistä elämää. Täysillä.”

Kirjoittaessani kirjaa Paljon kaikesta, kävin läpi omia kipeitä asioita kirjoittamalla. Vaikka en ollut aiemmin tutustunut tarkemmin sielukirjoittamisen Maijaan – ymmärsin julkaisun jälkeen, että kirjaa kirjoittaessani oli enemmän kuin paljon kyse juurikin sielukirjoittamisesta.

Moni meistä unohtaa kuunnella omaa sisäistä pientä lastaan. Tuon lapsen hoivaaminen, kuunteleminen ja suojeleminen ovat avaimia voimaantumiseen kiireisessä yhteiskunnassa.

Kirjoittaminen on terapiaa parhaimmillaan. En koskaan uskonut, että saisin kirjoitettua kirjan, puhumattakaan, että julkaisisin sellaisen. Niin vain sielukirjoittamisen menetelmällä syntyi Paljon kaikesta.

Jos haluat tutustua sielukirjoittamisen menetelmään ja liittyä joukkoon, käy katsomassa Maijan sivut www.sielukirjoittaminen.fi

Sinetöin tämän tekstin ja ensikurkistuksen minun ja Maijan yhteistyöhön luvulla Sisäinen harmonia ja sielu kirjastani Paljon kaikesta:

Sisäinen harmonia ja sielu

Harmonia on kaunis sana. Sielu vähintään yhtä kaunis . Meillä jokaisella on sielu. Sielu ammentaa sisäistä kauneutta ja viisautta. Se kolkuttelee perässä ovelle, kun et pysähdy kiireessä kuuntelemaan, mitä sillä on sanottavana. Kun ihminen elää sielustaan, on hyvä ja eheä olo.

Monen ihmisen elämä saattaa pysähtyä vasta vanhemmalla iällä useampien kriisien tuloksena. Olen nähnyt ja keskustellut monen vanhemman ihmisen kanssa, jotka ovat olleet uupuneita koko elämänsä. Vasta eläkkeelle päästyään he ovat uskaltaneet irrottaa ja kuunnella itseään. Matka, eli elämä, on tarkoitettu nautittavaksi jo kulkiessamme sen ihmeellisiä polkuja. Ei vasta sitten, kun on työelämä takana.

Itsensä kuunteluun kannattaa varata päivittäin aikaa. Rakkaus ja armo itseä kohtaan on itsestään huolta pitämistä.
Toiset kohtaavat kriisien suman jo nuorena. Näin kävi minulle. En koe olevani kaikkitietävä enkä väheksy kenenkään elämänkokemuksia. Uskon kuitenkin oppineeni itseni johtamisen taitoa montaa ikäistäni kovemman koulun kautta.

Raiskaus, keskenmeno, kaksi uupumusta, sairastuminen, alkoholistin lapsen lapsuus, koulukiusattuna eläminen ja monen trauman kanssa kamppailu ovat opettaneet todella paljon itsensä uudelleenrakentamista. Uskon ymmärtäväni tänä päivänä, mitä feenikslinnun tuhkasta nouseminen tarkoittaa.

Yhtä kaikki, meille kaikille on yksilöidyt haasteet kohdattavanamme. Koen suurta kiitollisuutta saadessani jakaa omia kasvun paikkoja. Niiden kautta löysin oman sisäisen harmonian ja sieluni pakotti kuuntelemaan itseään.

Moni kokee olevansa täysin hukassa elämässään. On paljon pelkoja, jotka estävät elämästä. Kun oivaltaa pelkojen olevan voitettavia, löytää rohkeuden ja sitä kautta tyyneyden. Sisäinen harmonia puhkeaa kukkaan ja tilalle tulee ilo, onni ja kiitollisuus.

Päästäkseen aitojen yli on kammettava pitkä ja uuvuttava, mutta kannattava matka. Kun oppii tiedostamaan tunteiden tilapäisyyden, oppii huomaamaan niiden pysymättömyyden. Pitkän harjoittelun tuloksena on mahdollista saavuttaa tila tunteiden ja toiminnan välissä. Kultainen keskitie ja sielustaan eläminen on mahdollista saavuttaa.

Ihmiskunta on onneksi herännyt jatkuvaan kiireen tuntuun ja sen haittoihin. On syntynyt pieni vastarinta ja jokainen on herännyt levollisuuden merkitykseen. Haluamme voida hengellisesti paremmin. Haluamme jäsentää ajatuksiamme ja voida hyvin. Osalle auttaa terapia, osalle liikunta ja osalle jokin muu.

Liikunta vapauttaa myrkkyjä kehostamme ja tekee olostamme puhtaamman. Toisille luonnossa liikkuminen tuottaa syvää rauhaa ja maadoittavan tunteen. Osalle elämään tuo rikkautta uskonto, osalle astrologia.

En ota astrologiaan sen enempää kantaa, mutta sen mukaan tätä aikakauttamme on ennustettu tulevaksi jo kauan. Elämme tietynlaista lopun alkua. Loppu on aina jonkun uuden alku. Tällä hetkellä kiire, asioiden ja palvelujen runsaus ja ylitarjonta ovat jo matkalla murrokseen.

Elämme aikakautta, jossa ihminen palaa juurilleen ja kirkastaa omien arvojensa olemassaoloa. Alamme myös taistella niiden puolesta. Tietyille aloille ei löydy enää työntekijöitä, koska he suuntaavat muualle missä on parempi olla. Alat kehittyvät ja osaaminen siirtyy sinne, missä työntekijä voi hyvin.

Kun omat arvot nousevat tietoisuuteen ja alamme noudattaa niitä, suuntaamme vaistomaisesti sinne, missä on helpompaa hengittää. Emme enää tee työtä elääksemme, vaan haluamme myös nauttia matkasta koko työelämän ajan. Johtamisen laatu korostuu tulevaisuudessa enemmän kuin koskaan.

Halu kokea oman sielun voivan hyvin on perustarve. Emme ole koneita, ja oma sisäinen vahvuutemme ja viisautemme syntyvät hiljaisuudessa eikä kiireessä. Kun uskallamme pysähtyä ja kuunnella, vetovoiman lait auttavat meitä unelmiemme luokse. Alamme nähdä ja kiinnittää huomiota niihin asioihin, jotka tuntuvat hyviltä ja omilta oikealle tielle löytääksemme. Seuraamme vetovoiman lakien mukaan asioita, jotka ovat juuri oikeita asioita saavuttaaksemme tasapainon sielun, harmonian ja nykyhetken välillä.

Kun pysähdyin pakosta, aloin hahmottaa pikkuhiljaa, mitä sieluni kaipasi. Kun uskalsin kuunnella, aloin löytää avaimia eheän itseni äärelle. Vaikka asia on sinänsä yksinkertainen ja viimeiseen asti puhki puhuttu, helposti toteutettavissa se ei ole. Sen toteutus vie aikaa ilman oikeita ovia. Itselle juuri oikeat ovet löytyivät meditoinnin ja terapian kautta. Meditoinnin avulla saavutin sisäisen rauhan ja väylän harmoniaan. Harmonia ei synny hetkessä eikä pakottamalla.

Olen pysähtynyt ja saavuttanut tietynlaisen valaistumisen tunteen. En usko tällä olevan mitään tekemistä buddhalaisuuden, kristinuskon enkä minkään muunkaan uskonnon kanssa. Sen sijaan uskon, että juuri oikeat buddhalaisuuden merkit tielläni ovat johdattaneet vetovoiman lakien lailla oikealle polulle. Jos lokeroisin itseni johonkin uskontoon, löytäisin itseni none-lokerosta. Kun uskalsin puhua kokemuksistani, vaistomaisesti etsiydyin samanhenkisten ihmisten luokse. Uskomattoman moni on samalla tiellä tänä päivänä kuin minä.

Oman herätykseni koin kävellessäni Helsingin rautatieasemalla tullessani Keskuskadun Terveystalosta. Koin uskomattoman vapaan ja levollisen olon tunteen saadessani kaikki viimeisimmätkin tunnelukkoni auki terapeutin luona. Seuraavana päivänä kävellessäni autolleni mennäkseni töihin tiesin tismalleen, mihin ammattiin minut on luotu. Tätä on jatkunut meditaation harjoittamisen jälkeen usein, enkä ole koskaan kokenut olevani yhtä oikealla tiellä elämässäni.

Aloittaessani kesälomani tänä vuonna koin luomisen tuskaa. Olin etsinyt oikeaa tapaa käsitellä omaa polkuani. Istuin ja kuuntelin ja yhtäkkiä koin valtavaa tarvetta saada kirjoittaa. Se, etten pitänyt tekstiäni vain itselläni, oli jo alusta asti ilmiselvää. Koin, että inhimillisyyden ja näiden asioiden kanssa painiminen on monelle arkipäivää.

Saadessani jakaa omia vaatimattomia ajatuksiani muille paranen samalla itse. On eheyttävää tulla kohdatuksi ja on lahja kohdata kanssaihminen. Sitä me olemme jokainen, yhtä inhimillisiä, ja kaipaamme kaikki huomatuksi tulemista. Olemme täällä kaikki yhtä. Juuri niin epätäydellisinä ja ainutlaatuisina kuin olemme.

Pohdittavaksi:

– Millainen tekeminen on sinulle merkityksellistä?
– Koetko sisäistä harmoniaa?
– Toteutuvatko elämänarvosi?
– Mitä sielusi kaipaa?”

Paljon kaikesta kirjan ja elämysmatkan saat tästä.

Mitä ajattelet? Olen täällä ja täällä ajatuksiasi varten.

♡ Veera Jahn

Oliko artikkeli sinulle hyödyllinen? Jaa se myös tuttavillesi:

Share on facebook
Share on twitter
Share on pinterest
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email

Kommentoi

Table of Contents